Opetusharjoittelun suunnittelua

Vaikka ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoni ovat vielä alkuvaiheessa, opetusharjoittelu siintää jo mielessäni. Iso osa ammatillisen opettajakorkeakoulun opinnoista kiteytyy opetusharjoitteluun ja sen myötä saatavaan käytännön kokemukseen, joten kaipaan konkreettista kosketusta opetustyöhön opintojeni eteenpäin viemiseksi. Olen valmistautunut opetusharjoitteluuni hankkimalla harjoittelupaikan Ammattiopisto Luovin TELMA-koulutuksesta. 

Ammattiopisto Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. TELMA-koulutuksella sen sijaan tarkoitetaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Kyseessä on peruskoulun jälkeinen toisen asteen koulutus, jonka aikana vahvistetaan opiskelijoiden päivittäisessä elämässä tarvitsemia tietoja ja taitoja kuten ryhmässä toimimista, itsenäistymistä, itseilmaisua, asumisen taitoja, ruoanlaittoa ja siivousta, oman talouden hoitoa, omista asioistasi huolehtimista sekä työn tekemistä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen pituus vaihtelee 1–3 vuoden välillä. Koulutusajan pituus sovitaan opiskelijakohtaisesti. Opintojen laajuus on 60 osaamispistettä koulutusajan pituudesta riippumatta. Ammattiopisto Luovi

Jotta opetusharjoittelu olisi mahdollinen muualla tekemäni kokoaikaisen palkkatyön ohessa, olen hakenut osa-aikaista opintovapaata tammi- ja helmikuulle 2018. Ihanien ja ymmärtäväisten esimiesten vuoksi opintovapaa myös myönnettiin :), joten näillä näkymin pääsen aloittamaan opetusharjoitteluni 15.1.2018. Tarkoituksena on harjoitella neljä viikkoa. 

Seuraava askel opetusharjoitteluni suhteen on harjoittelusuunnitelman tekeminen. Menen myös tapaamaan opetusharjoitteluni ohjaavaa opettajaa marraskuun alussa, jolloin katsomme yhdessä tarkemmin opetusharjoittelun tavoitteita, suunnitelmaa ja ohjeita ohjaavalle opettajalle. Pääsen myös tutustumaan tulevaan opetusryhmääni, sekä teemme harjoittelusopimuksen. 

Tällä hetkellä päällimmäisinä tunteina ovat innostuneisuus ja malttamattomuus, sillä en millään jaksaisi odottaa opetusharjoittelun alkua. :) Suurella mielenkiinnolla lähden tutustumaan Ammattiopisto Luovin toimintaan ja harjoittelemaan ammatillisen opettajan työtä erityisoppilaitoksessa. Luulen sen antavan hyvää ja kaivattua näkökulmaa sekä nykyiseen työhöni että tulevaisuuden haaveisiin.

Lähde: Ammattiopisto Luovi

Some-Noviisi

Ahkeran digipedagogiikan opiskelun myötä olen nyt Some-Noviisi, joka osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa sekä sosiaalista mediaa osana opetusta. Käytännössä olen suorittanut Open Badge Passport -sivustolla kymmenen digitaalista osaamismerkkiä, joista kolme esittelin jo aiemmassa blogitekstissäni Some -Mestari. Seuraavassa kerron tarkemmin seitsemästä muusta osaamisalueesta, jotka Some-Noviisin osaamistasomerkin ansiosta hallitsen. 

1. TIEDOSTOJEN JAKO

• Tunnen yleisimmät tiedostojen jakopalvelut ja osaan kertoa, mitkä niiden keskinäiset erot ovat.
• Tunnen tiedostojen jakamisen eri muodot (julkinen, yksityinen....).
• Ymmärrän, mitä eroa on kansion jakaamisella ja yksittäisen tiedoston jakamisella.

2. eKIRJAT

• Tiedän, mistä voi ladata eKirjoja opetuskäyttöön.
• Tunnen eri eKirjojen tiedostomuodot ja niiden käyttöön liittyvät sovellukset.
• Tunnen tyypillisimmät eKirjojen tekosovellukset (iOS, Android).
• Ymmärrän mitä medioita eKirjoissa voi käyttää. 

3. BLOGGER

• Tiedän blogien oppimiskäytön mahdollisuuksia.
• Osaan luoda blogin Bloggeriin, ja osaan luoda blogitekstejä sekä (ala)sivuja blogiin.

4. OFFICE365

• Tunnen Office 365 hyödymismahdollisuudet oppilaitosympäristössä.
• Ymmärrän Office 365 ympäristön ja tietokoneelle asennetun Officen eroavaisuudet.
• Tiedän, miten hyödyntää OneNotea ja OneDrive-palvelua opiskelijoiden kanssa.
• Osaan luoda, muokata ja jakaa dokumentteja OneDrivessä.

5. OFFICE365 OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN

• Tiedän, miten tuottaa monimediaista sisältöä Office365-välineillä.
• Osaan toteuttaa rikastaa verkko-oppimateriaalia.
• Hallitsen Office Mixin ja/tai Swayn peruskäytön.

6. GOOGLE LOMAKKEET

• Ymmärrän Google lomakkeiden mahdollisuudet oppimisen ja ohjauksen tukena. projektityöskentelyssä ja tenttityövälineenä sekä osaa luoda jakaa niihin käyttöoikeuksia.

7. NETIKETTI JA TEKIJÄNOIKEUDET

• Tunnen netiketin perusperiaatteet.
• Osaan toimia harkiten ja huolellisesti verkossa sekä erilaisia tiedostoja käsitellessä.
• Osaan arvioida tiedon luotettavuutta ja erilaisia lähteitä.
• Tunnen tekijänoikeuksiin, viestintäsalaisuuteen ja lakiin perustuvat netin perusperiaatteet.

Some-Mestari

Digipedagogiikan opiskeluni on edennyt siihen pisteeseen, että tänään sain Some-Mestarin osaamismerkin. Käytännössä olen suorittanut kolme sosiaalisen median käyttöön liittynyttä osaamismerkkiä. Some-Mestarina osaan käyttää Facebookia, Pinteristiä ja Youtubea tarkoituksenmukaisesti osana opetusta. Seuraavassa jäsennän tarkemmin, mitä osaan ja mitä Some-Mestarin "arvonimi" pitää sisällään. 

Facebook:

• Tunnen Facebookin perusperiaatteet 
• Osaan luoda sivuja ja perustaa ryhmiä eri käyttötarkoituksiin 
• Osaan käyttää toimintoja eri tavoin yksilö- ja ryhmäohjauksessa

Pinterest:

• Tunnen Pinterestin toimintaperiaatteet
• Osaan pinnata sisältöjä Pinterestistä, järjestää ne nimetyille boardeille ja kirjoittaa kuvauksen.
• Osaan luoda uusia pinnejä verkkosivuilta, järjestää ne boardeiksi ja jakaa boardin toiselle toimijalle.

Youtube:

• Osaan etsiä, katsoa ja jakaa sisältöä YouTubesta myös käyttölisenssin huomioiden.
• Osaan luoda YouTube-kanavan ja järjestää videoita YouTube-listoille.
• Osaan ladata videon YouTubeen ja julkaista sen haluamassani laajuudessa. 

Tästä jatkan tiedonjanoisena kohti Some-noviisin osaamistasomerkin opiskelua! :)

Opettajan digipedagoginen osaaminen

Ammatillisen opettajan yksi osaamisalue on digipedagoginen osaaminen. 
Osaamistavoitteina on, että 

1) opettaja hallitsee tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, sekä 

2) opettaja opettaa ja / tai ohjaa digitaalisia oppimisratkaisuja hyödyntäen

Miksi opettajan tulee hallita tieto- ja viestintätekniikan perustaidot ja digipedagoginen osaaminen? Taustalla lienee yhtenä syynä yksinkertaisesti se, että tieto- ja viestintätekniikka on osa nykypäivää ja tulevaisuutta. Tieto- ja viestintätekniikka on levinnyt kaikkialle, ja sen hallitseminen on lähes välttämätön osa nykyarkea sekä työssä että vapaa-ajalla. Opettaja tarvitsee digipedagogista osaamista yksinkertaisesti siksi, että hän pystyy vastaamaan nykyajan yhteiskunnan tarpeisiin tarjoamalla uusia tieto- ja oppimiskäsityksiä sekä monimuotoisia oppimisympäristöjä vastaavaa ohjausta oppilailleen. 

Tieto- ja viestintätekniikan kehityksen ja yleistymisen myötä siis myös tiedon tuottamisen luonne on muuttunut. Käytännössä tarjolla olevan tiedon määrä ja laatu, sekä tiedon käsittelyn tavat ovat erilaiset aiempaan verrattuna. Nykyajan tieto on aiempaa visuaalisempaa, ja sitä on enemmän ja helpommin tarjolla. Tietoa tuotetaan ja muokataan aiempaa monimuotoisemmin ja yhteisöllisemmin erilaisissa ympäristöissä, ja tieto on alati muuttuvaa. (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010, 6.) Monimuotoisessa ja alati muuttuvassa yhteiskunnan tietoviidakossa haasteeksi muodostuu relevantin tiedon tunnistaminen sekä vastuullinen toimijuus erilaisissa tietoverkostoissa. Ihmisiltä vaaditaan aktiivisuutta sekä uudenlaisia taitoja valikoida, jäsentää, analysoida, arvioida kriittisesti ja tehdä synteesiä tarjolla olevasta tiedosta. Jotta toimiminen muuttuneessa yhteiskunnassa on vastuullista ja tarkoituksenmukaista, tarvitaan uuden ajan tietoyhteiskuntataitoja. (Lankinen 2010, 4.) 

Aaltonen, Ernvall, Havisto ja Järveläinen (2010, 46) määrittelevät uuden ajan tietoyhteiskuntataidoiksi 1) luovan mediaosaamisen (sisällön tuottaminen), 2) kriittisen mediaosaamisen (sisällön vastaanottaminen ja tulkinta), 3) sosiaalisen mediaosaamisen (vuorovaikutus) sekä 4) teknis-käytännöllisen osaamisen (tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot). Uuden ajan tietoyhteiskuntataitoja opetetaan jo peruskoulussa, mutta mielestäni niiden opiskelu jatkuu läpi elämän koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassamme. 

Opettajan työtä ajatellen on huomioitava, että muuttuneen tiedon tuottamisen luonteen lisäksi myös oppimiskäsitys ja -ympäristöt ovat muuttuneet. Vesterisen, Kynäslahden, Myllärin, Sintosen ja Vahtivuoren (2015, 146) mukaan nykyajan oppijat nähdään aktiivisina toimijoina, ja oppimisympäristöt ovat aiempaa monimuotoisempia. Vesterin ym. tavoin myös Kumpulainen ja Lipponen (2010, 17) toteavat, että formaalin oppimisympäristön lisäksi nykyajan ihmiset oppivat myös informaaleissa ja nonformaaleissa oppimisympäristöissä, sillä tieto ja sen käsittely on mahdollista kaikkialla. Oppijat itse ovat aktiivisia toimijoita ja tiedon käsittelijöitä erilaisissa yhteisöissä. Law ym. (2008, 13) mukaan oppijoita tulee valmistella elinikäiseen oppimiseen siksi, ettei oppiminen enää rajoitu laajentuneiden oppimisympäristöjen myötä lapsuuteen ja formaalisiin oppimisympäristöihin.

Jotta opettaja pystyy mahdollistamaan oppilailleen uuden ajan tietoyhteiskuntataitojen oppimisen, tulee hänen huomioida opetuksessaan uudenlainen tieto- ja oppimiskäsitys sekä muuttuneet oppimisympäristöt. Uuden ajan tietoyhteiskuntataitojen opetus eri oppilaitoksissa edellyttää  pedagogisen toimintakulttuurin uudistamista vastaamaan uutta oppimiskäsitystä ja muuttuneita oppimisympäristöjä (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010, 7). Tapscott (2010, 129-141) kuvaa uuden pedagogiikan olevan vuorovaikutteista, yhteistoiminnallista, oppijalähtöistä ja omiin havaintoihin perustuvaa tutkivaa oppimista, johon on integroitu tieto- ja viestintätekniikka mukaan. 

Kun kahden lähiopetuspäivän kokemuksella pohdin, miten ammatillisen opettajakorkeakoulun opinnot on järjestetty, koen niissä hyödynnettävän nerokkaalla tavalla uudenlaista pedagogiikkaa huomioiden muuttuneen oppimiskäsityksen ja -ympäristöt. Ensimmäisinä lähiopetuspäivinä opettajat hyödynsivät tieto- ja viestintätekniikkaa ja yhteistoiminnallisia menetelmiä, kuten learning cafe ja yhteistoiminnallinen palapeli, ohjauksessaan sekä opiskelijat tutustuivat verkko-oppimisympäristöihin. Myös tämän blogin kirjoitus käynnistyi silloin. Lisäksi luulen osaamisperusteisen oppimisen pohjautuvan juuri edellä mainittuihin uusiin tieto- ja oppimiskäsityksiin sekä oppimisympäristöihin. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus valita itselleen luontainen tapa oppia ja osoittaa osaamistaan.  

Myönnän aluksi suhtautuneeni epäilevästi tieto- ja viestintätekniikkaan osana opetusta. Nyt ymmärrän, mitä opettajan digipedagogisella osaamiselle tarkoitetaan ja miksi sitä tarvitaan. Olen myös (toivottavasti tulevana opettajana) motivoitunut kehittämään omaa digipedagogista osaamistani. Pidän jo nyt työssäni erilaisille ryhmille luentoalustuksia, joissa olen hyödyntänyt tieto- ja viestintätekniikkaa (mm. powerpoint, kahoot ja youtube) pyrkien vuorovaikutukseen ohjaamani ryhmän jäsenten kanssa. Opetusharjoittelussa pääsen hyödyntämään ja kehittämään taitojani lisää. Ennen sitä suoritan innolla ammatillisen opettajan opintoihin kuuluvia osaamismerkkejä Open Badge Passport -sivustolla tavoitteenani saavuttaa lisää konkreettista osaamista ja Some-noviisin osaamistasomerkki. :) 

Lähteet:

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. 2010. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. 

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78193/Kansallinen_tieto-_ja_viestintätekniikan_opetuskäytön_suunnitelma.pdf?sequence=1  

Kumpulainen, K. & Lipponen, L. 2010. Koulu 3.0 – Kuinka teemme visiosta totta? Teoksessa Vähähyyppä, K. (toim.) 2010. Koulu 3.0. Helsinki: Opetushallitus, 6-20. 

Lankinen, T. 2010. Esipuhe. Teoksessa Vähähyyppä, K. (toim.) 2010. Koulu 3.0. Helsinki: Opetushallitus, 4-5. 

Law, N., Pelgrum, W., Monseur, C., Brese, F., Carstens, R., Voogt, J., Plomp, T. & Anderson, R. E. 2008. Study design and methodology. Teoksessa Law, N., Pelgrum, W. & Plomp, T. 2008. Pedagogy and ICT use in schools around the world. Findings from the IEA SITES 2006 study. Hong Kong: Comparative Education Research Centre, 13-36. 

Tapscott, D. 2009. Growing up digital. How the net generation is changing your world. New York: McGraw-Hill. 

Aaltonen, R., Ernvall, S., Havisto, A. & Järveläinen, L. 2010. Ammattikorkeakouluopiskelijan tietoyhteiskuntataidot - kaikki hallinnassa? Teoksessa Vähähyyppä, K. (toim.) 2010. Koulu 3.0. Helsinki: Opetus-hallitus, 45-55. 

Vesterinen, O., Kynäslahti, H., Mylläri, J., Sintonen, S. & Vahtivuori, S. 2015. Mediatuottaminen osallisuuden ajan mediakasvatuksessa. Media & viestintä: kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimisen lehti 38 (2), 144-156. 

Ensimmäiset askeleet

Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinnot starttasivat toden teolla tämän viikon maanantaina, ja ensimmäiset askeleet kohti unelmaa opettajuudesta on otettu. Pää on pyörällä uudesta tiedosta ja kaikesta siitä, mitä tuleman pitää. Ensimmäiset koulupäivät tarjosivat kuitenkin onneksi myös mukavia uusia tuttavuuksia, joiden kanssa opiskelu sujunee helpommin ja mukavammin kuin yksin puurtaessa. Saman opintopiirin kanssani jakavat Jussi, Erja ja Sanna.

 
Ahkerat opiskelijat

Odotan jo innolla seuraavia lähiopetuspäiviä, ja uuden tiedon karttumista. Opintoryhmälläni on lähiopetuspäiviä 1-4 kuukaudessa tammikuuhun 2018 asti. Jokainen opiskelija opiskelee kuitenkin omaan tahtiinsa, sillä opiskelu on osaamisperusteista. Käytännössä jokaisella opintojaksolla on omat osaamistavoitteensa, jotka opiskelijan tulee saavuttaa. Aivan opintojen alussa (eli nyt!) opiskelija arvioi HOPS -lomakkeelle aiemmin erilaisissa oppimisympäristöissä (formaaleissa, informaaleissa ja nonformaaleissa) oppimiaan tietoja ja taitoja verratten niitä osaamistavoitteisiin. Mikäli opiskelija ei vielä yllä osaamistavoitteisiin, tulee hänen hankkia lisäosaamista. Kun opiskelijalla on riittävä osaaminen, tulee hänen tunnistaa ja tehdä osaamisensa näkyväksi eri tavoin kuten suullisesti tai kirjallisesti esittäen (esimerkiksi blogissa). Riittävän osaamisen saavuttanut opiskelija saa opintojaksot suoritettua.

Hiljalleen, pienin askelin starttailen opintojani, joista on tarkoitus raportoida täällä blogin puolella. Tervetuloa mukaan matkalleni kohti opettajuutta!